Taiteilija

Keväällä 1927 maineikkaassa Viipurin taiteenystäväin piirustuskoulussa jaettiin apurahoja.

Vuorineuvos Seth Sohlbergin stipendi jaettiin yhdelle opiskelijalle ja kolmelle viipurilaiselle ammatissaan jo edistyneelle taiteilijalle. Yksi heistä oli Väinö Rautio, jonka retrospektiivi on esillä Etelä-Karjalan taidemuseossa 2019.

Koulun stipendi, 100 markkaa, annettiin yhdelle 45 oppilaan joukosta. Sen sai nuori viipurilainen Mauri Nylund.

Kerta ei ollut ensimmäinen. Mauri Nylund palkittiin koulun stipendillä kolmesti. Näin useita tunnustuksia saivat vain harvat, kuten Väinö Rautio, Väinö Kunnas ja Alexander Paischeff. Nämä kuitenkin saivat stipendejä jälkikäteen, ammattiuralla jo menestyttyään. Piirustuskoulun matrikkelin mukaan Mauri Nylund oli ainoa henkilö, joka opiskelujensa aikana nostettiin oppilaiden joukosta palkituksi kolme kertaa.

Mauri Nylund, 1959. Tekijä on kertonut ostajalle taulun olevan versio Tizianin Madonnasta. Ylempi teos: Näkymä Rauhan puistosta. Mauri Nylund, 1953. Teokset ovat yksityisistä kokoelmista.

Nylund syntyi Viipurissa 1906. Hän oli oppilaana Viipurin suomalaisessa lyseossa ja aloitti taideopinnot Viipurin piirustuskoulussa vain 15-vuotiaana lyseolaisena. Nylundin aikaan opettajina työskentelivät muun muassa Rurik Lindqvist, Juhani Vikstedt, Otto-Iivari Meurman sekä arkkitehti Jalmari Lankinen, joka myöhemmin suunnitteli muun muassa Rauhan ja Tiurun sairaalarakennuksia. Koulun alkuvuosien oppilaista kuuluisuuteen oli noussut Hugo Simberg, joka myös opetti koulussa aiemmin.

Mutta nyt oli siis vuosi 1927 ja nuori, lahjakas maalari Mauri Nylund palkittiin vielä kerran koulussaan. Mitä tapahtui seuraavaksi? Emme tiedä. Tiedämme vain sen, että M. Nylundin maalaus Jeesuksesta on signeerattu vuonna 1939. Teos oli esillä Rauhan sairaalan siunauskappelissa. Nyt se on Etelä-Karjalan taidemuseon kokoelmassa.

Rauhassa Nylund oli tuttu näky. Hän kulki alueella pitkässä takissa ja lierihatussa, usein maalaustarvikkeita mukanaan. Joskus, erityisesti mieleenpainuneena poikkeustapauksena, hän soitti pikkupoikien huuliharppua. Hiljainen mies, jonka sairaalassaolon syistä ei juuri ollut tietoa. Yksityishuoneessa. Sotasiirtolaisia. Puhuttiin, että Nylund olisi saanut sotasairaalassa jonkun palkinnon, mutta siitä ei kukaan enää muista enempää.

Tässä artikkelissa esillä olevat taulut Nylund on maalannut Rauhan sairaalassa 50-luvulla. Ne on tehty sairaalassa saatavissa olleilla välineillä. Aikalaisten mukaan värit olivat lähinnä latekseja.

Nylund oli Rauhan aikanaan hyvin tuottelias. Hän myi maalauksiaan paljon ja edullisesti. Näitä teoksia on olemassa runsaasti sekä Rauhan alueella että perikuntien mukana eri puolilla Suomea.

Mauri Nylund kuoli tapaturmaisesti 60-luvun alussa Rauhan lähistöllä Korvenkylässä. Rauhan potilaslehdessä on samoihin aikoihin julkaistu muistokirjoitus taiteilijalle. Se on ainoa muistokirjoitus, joka lehden historiassa on kirjoitettu.

Taiteilijan muistokirjoitus Rauhan potilaslehti Pilkkeessä.

Tunnemuseo-projektissa Rauhaa muistelleet ja muistoihin jääneet ihmiset ovat nimettömiä tai nimet on muutettu. Näin, koska nykyiset säädökset terveydenhoidon nimisuojasta ovat tiukat.

Mauri Nylundin kohdalla teemme poikkeuksen. Hän on ollut alueella poikkeuksellisen tuottelias taiteilija, jonka teoksia on säilynyt huomattavan paljon. Toivomme, että taiteilijan työtä katsotaan taiteilijan työnä.

Koska Nylundin teos kuuluu myös Etelä-Karjalan museon kokoelmiin, lisätiedot hänen töistään ovat kiinnostavia. Jos tiedät jonkun Nylundin teoksen, ota yhteyttä työryhmämme osoitteeseen Rauha55320@gmail.com.