Asekätkö

Juhannuksen jälkeisellä viikolla 2011 Rauhan punaisen saunan terassin alta paljastui jotain odottamatonta.

Poliisi sai ilmoituksen, että saunalta oli löydetty seitsemän asetta: viisi kivääriä, yksi haulikko ja Emmaksi kutsuttu pikakivääri. Löydön oli tehnyt remonttiporukka, ja poliisi löysi aseet saunan portaiden kohdalta terassilaudoituksen alapuolelta. Sauna oli vastikään myyty, ja omistaja oli hankkinut työmiehiä tekemään purkutöitä.

Tarkemmissa tutkimuksissa poliisi havaitsi seuraavaa: Yksi kivääreistä oli Suomen armeijan sotilaskivääri, ja sen valmistusvuosi oli 1943. Yksi oli venäläinen sotilaskivääri vuodelta 1892. Kolmea muuta sotilaskivääriä ei pystytty ajoittamaan, mutta yksi niistä oli japanilainen. Lisäksi mukana oli yksi pulttilukkoinen haulikko.

Sitten oli vielä konekivääri Dektjarjev, ”Emma”. Se oli Neuvostoliitossa valmistettu kiväärimalli, jonka puna-armeija otti palveluskäyttöön 1928. Suomeen asetta päätyi sotasaaliina huomattavia määriä, ja sitä käytettiin Puolustusvoimissa pitkään. Presidentti Mauno Koiviston sodassa käyttämä Dektjarjev on esillä Sotamuseossa Helsingissä. Se löytyi asekätköstä, jonka tekijä paljasti paikan vasta Neuvostoliiton kaaduttua.

Mutta mitä neuvostoliittolainen pikakivääri teki entisen mielisairaalan yleisen rantasaunan alla? Se ei tutkimuksissa paljastunut. Omistajaa ei voitu selvittää ja aseet todettiin joko Suomen tai Neuvostoliiton valtiolle kuuluneiksi. Kuten tapana on, poliisi toimitti luvattomat aseet hävitettäviksi.

Oliko kyseessä jatkosodan aikainen asekätkö? Se on mahdollista. Asekätkentää toteuttivat suojeluskunnat, ja Rauhassa toimi aktiivinen suojeluskuntaosasto, joka järjesti muun muassa ampumaharjoituksia. Myös sairaalan johtotehtävissä työskennelleistä ainakin yhdellä oli taustaa suojeluskuntatoiminnassa.

Tai sitten ei. Sotahistorian asiantuntija Rauno Leppiviita arvioi, että tapaus voi liittyä asekätkentään, mutta ei pidä sitä kovin todennäköisenä. Leppiviidan mukaan löytynyt asemäärä on liian pieni, jotta sillä olisi voitu varustaa pienintäkään sotilasjoukkoa. Toiseksi paljastuneista asekätköistä ei ole koskaan löytynyt haulikkoja. Kolmanneksi kätköissä oli yleensä myös muuta materiaalia, kuten ammuksia, säilykkeitä ja viestivälineitä.

Leppiviita esittää muutamia muita vaihtoehtoja: Suurhyökkäyksessä metsiin paenneiden sotilaiden piilotettuja aseita? Varsinaisesta asekätköstä varastettuja aseita? Sotamuistoja? Haulikko ei sovi kuvaan näissäkään.

Niin tai näin, sodan jälkeen Rauhassa asuneiden lasten mukaan ainakaan rantasaunan sokkeliin ei kukaan olisi voinut aseitaan sodan jälkeen kätkeä. Punaisen saunan alla ryömi vuosikymmenten saatossa niin monia pikkupoikia, että aseet eivät olisi pysyneet salassa kovinkaan pitkään. Sauna on myös lähellä vesirajaa ja aseiden säilyminen olisi ollut kyseenalaista.

Rauhassa oli myös ihan oikeaa ja puolijulkista yritystä piilottaa sotatarvikkeita, mistä kerrotaan artikkelissa Patruunat. Mutta ei sekään salassa pysynyt.

Punaisen saunan asekätkö jäänee selvittämättömäksi.